MÄKINEN LAW

Lapsioikeus - lasten huoltajuus, asuminen, tapaamisoikeus ja elatusasiat

Etsitkö asiantuntevaa lakimiestä lapsioikeudellisiin asioihin Helsingissä, Turussa tai Etelä-Suomessa? Autan vanhempia ratkaisemaan ongelmat lapsen parhaaksi.

Lasten oikeudet vaativat asiantuntevaa otetta

Olen perehtynyt laajasti lapsioikeuteen ja lasten oikeuksiin. Autan vanhempia ja huoltajia tilanteissa, joissa tarvitaan juridista asiantuntemusta mutta myös ymmärrystä perheen ja lapsen arjesta. Olipa kyseessä vanhempien välinen sopimus, oikeudenkäynti tai viranomaismenettely, huolehdin siitä, että lapsen etu ja oikeudet tulevat asianmukaisesti huomioiduksi.

Autan seuraavissa lapsioikeudellisissa asiossa

Lapsen huoltajuutta koskevat asiat (yhteishuolto, yksinhuolto, rajoitettu huolto)
Lapsen asumisjärjestelyjen selvittäminen ja sopiminen
Tapaamisoikeuden suunnittelu, sopiminen ja täytäntöönpano
Lapsen elatus ja elatusapua koskevat asiat
Elatusavun määrä, maksaminen ja muuttaminen
Koulutusavustusta koskevat vaatimukset
Sopimusten ja tuomioistuinpäätösten laatiminen ja muuttaminen
Tuomioistuinkäsittelyt lapsen huoltoa, asumista ja elatusta koskevissa asioissa
Huostaanottoasiat ja niihin liittyvät viranomaismenettelyt

Näin haet apua lapsen oikeuksiin liittyvissä asioissa

Oli tilanteesi mikä tahansa, älä epäröi ottaa yhteyttä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

OTA YHTEYTTÄ

Soita maksutta numeroon 0400 360 000

ALKUSELVITTELY

Käyn tilanteesi läpi ja arvioin kuinka voin auttaa

TOIMENPITEET

Laadin strategian ja hoidan asian alusta loppuun puolestasi.

Miksi valita Mäkinen LAW?

Mäkinen Law on tunnettu asiakaslähtöisestä lähestymistavastaan ja syvästä perheoikeuden osaamisestaan. Seuraan tarkasti Suomen lainsäädännön ja oikeuskäytännön muutoksia, jotta voin tarjota ajankohtaista ja laadukasta neuvontaa.

Vahva kokemus: Olen auttanut lukuisia asiakkaita saavuttamaan parhaan mahdollisen lopputuloksen.
Asiantuntemus: Olen perehtynyt lasten ja perheiden asioihin ja pysyn aina ajan tasalla muuttuvassa lainsäädännössä.
Asiakaskeskeisyys: Toimintani keskiössä on lapsen ja perheiden edut
Selkeys: Selitän oikeudelliset asiat ymmärrettävästi ilman monimutkaista juristijargonia.

Tietopaketti lapsioikeuden keskeisistä asioista

Olen perehtynyt laajasti lapsioikeuteen ja lasten oikeuksiin lapsen huoltajuutta, elatusta tai tapaamisoikeutta koskevissa asioissa. Tälle sivulle olen luonut lyhyen tietopaketin lapsioikeuden keskeisistä asioista. Annan mielelläni lisätietoa juuri sinua askarruttavista asioista.

1. Lasten huoltomuodot

Lapsen huolto täytyy järjestää niin että se vastaa parhaiten lapsen etua. Alla selvitän mitä eri huoltomuodot tarkoittavat.

Mikä on yhteishuolto?

Lapsenhuoltolain mukaan lapsen etu toteutuu parhaiten silloin, kun vanhemmat kantavat yhdessä vastuun lapsensa asioista. Yhteishuolto tarkoittaa käytännössä sitä, että molemmat vanhemmat osallistuvat päätöksentekoon lapsen elämässä. Yhdessä päätetään kaikista lapsen asioista – asuinpaikasta, hoidosta ja kasvatuksesta, kansalaisuudesta, äidinkielestä, nimestä, uskonnosta, terveydenhoidosta, päivähoidosta, koulusta, passista ja muista henkilökohtaisista asioista.

Mitä on rajoitettu yhteishuolto?

Jos lapsi on vanhempiensa yhteisessä huollossa, tuomioistuin voi päättää huoltajien välisestä tehtävien jaosta. Tämä tarkoittaa, että joissain, päätöksessä erikseen nimetyissä asioissa päätösvalta annetaan yksin toiselle vanhemmalle. Tällainen tehtäväjakomääräys voi koskea esimerkiksi lapsen nimeä, päivähoitopaikkaa, koulua, terveydenhoitoa, uskontoa tai passia. Väestötietojärjestelmään kirjataan tällöin ainoastaan, että huolto on jaettu. Viranomaisten kanssa asioidessaan huoltajan täytyy esittää tuomioistuimen päätös, joka osoittaa hänen oikeutensa yksin päättää näistä asioista.

Mitä on yksinhuolto?

Kun vain toinen vanhemmista on lapsen huoltaja, hänellä on yksin oikeus tehdä kaikki lasta koskevat päätökset. Viranomaiset, kuten päiväkoti, koulu, terveydenhuolto ja sosiaalitoimi, antavat lapsen tietoja vain huoltajalle. Jos tietoja halutaan antaa myös toiselle vanhemmalle, huoltajan täytyy antaa siihen erikseen lupa. Ilman tätä lupaa toinen vanhempi ei saa viranomaisilta lapsen asioita koskevia tietoja.

Mitä tarkoittaa tiedonsaantioikeus ei-huoltajalle?

Jos lapsi on toisen vanhemman yksinhuollossa, huoltajalla on yksin päätösvalta lasta koskevissa asioissa. Toinen vanhempi ei siis automaattisesti saa viranomaisilta mitään tietoja lapsesta. Vanhemmat voivat kuitenkin sopia siitä, että myös ei-huoltajalle annetaan tiedonsaantioikeus. Vaihtoehtoisesti oikeus voidaan vahvistaa tuomioistuimen päätöksellä. Ei-huoltaja-vanhemman on viranomaisasioissa pystyttävä osoittamaan oikeutensa esittämällä joko vahvistettu sopimus tai tuomioistuimen päätös. Tiedonsaantioikeutta ei kuitenkaan kirjata väestötietojärjestelmään, joten se ei näy viranomaisille automaattisesti.

2. Lapsen asuminen

Jos vanhemmat ovat yhteishuoltajia mutta eivät asu yhdessä, on päätettävä, kumman luona lapsi asuu. Tärkeintä on, mikä ratkaisu on lapsen edun mukainen. Arjessa se tarkoittaa käytännössä sitä, kumman vanhemman luona hoito, koulu ja muut päivittäiset asiat järjestyvät parhaiten.

Mitä on vuoroasuminen?

Vuoroasumisessa lapsi viettää aikansa molempien vanhempien luona, joko tasan tai lähes tasan. Järjestely voi olla esimerkiksi viikon tai kahden viikon vuorottelua. Joissain tapauksissa ratkaisu voi olla myös se, että lapsi asuu pysyvästi samassa kodissa ja vanhemmat vaihtavat vuorollaan sinne asumaan.

Lapsen kirjoilla olo

Vaikka lapsi viettäisi aikaansa molempien vanhempien luona, hän voi olla virallisesti kirjoilla vain yhden vanhemman osoitteessa. Lapsen asuinpaikka vaikuttaa käytännön asioihin, kuten koulupaikkaan, koulukuljetuksiin ja oikeuteen päivähoitopaikkaan. Myös etuudet, kuten asumistuki ja lapsilisä, määräytyvät pääsääntöisesti sen mukaan, missä lapsi on kirjoilla ja kenen ruokakuntaan hänet lasketaan kuuluvaksi.

3. Lapsen ja vanhempien tapaamisoikeus

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle mahdollisuus pitää yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona hän ei asu. Kyse on lapsen oikeudesta – ei vanhemman. Tapaamisoikeuden toteutumisesta ovat vastuussa molemmat vanhemmat, riippumatta siitä, kumman luona lapsi asuu. Samat periaatteet, jotka lapsenhuoltolaissa on asetettu hyvälle huollolle, koskevat myös tapaamisoikeutta. Lapsella on oikeus tavata vanhempaansa, vaikka tämä ei olisi lapsen huoltaja. Tapaamisoikeus voidaan kuitenkin vahvistaa vain lapsen ja vanhemman välille – ei esimerkiksi isovanhempiin tai muihin sukulaisiin.

4. Miten lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskeva asia ratkaistaan?

Vanhempien välinen sopiminen

Vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta. Jotta sopimus olisi pakkotäytäntöönpanokelpoinen, se on laadittava kirjallisesti oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella. Lapsen asuinkunnan lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen, jos se ei ole lapsen edun vastainen. Vahvistettu sopimus vastaa lainvoimaltaan tuomioistuimen antamaa ratkaisua.

Tuomioistuimen päätös lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta

Jos vanhemmat eivät pääse keskenään sovintoon lapsen huoltoa, asumista tai tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, voidaan asia viedä lapsen kotipaikan tai vakituisen asuinpaikan käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Tuomioistuimen on otettava huomioon lapsen etu ja lapsen omat toivomukset ratkaistessaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa asiaa. Tuomioistuin voi asiaa käsitellessään pyytää sosiaalilautakunnalta selvityksen vanhempien ja lapsen olosuhteista.

Sosiaalitoimi ei ratkaise asiaa, vaan toimii tuomioistuinta avustavana viranomaisena. Selvitys on kuitenkin merkittävä osa käräjäoikeuden oikeudenkäyntiaineistoa sen päättäessä lapsen huolto- ja tapaamisasioista.

Kun lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia on vireillä tuomioistuimessa, voi tuomioistuin antaa väliaikaisen määräyksen lapsen asumisesta ja tapaamisoikeudesta. Lisäksi erityisestä syystä tuomioistuin voi määrätä, kenelle lapsen huolto uskotaan, kunnes asiasta lopullisesti päätetään.

Väliaikainen määräys on voimassa, kunnes tuomioistuin lopullisesti päättää asiasta, jollei päätöstä tätä ennen peruuteta tai muuteta.

Asianosaiset vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan, jollei ole erityistä syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan osaksi tai kokonaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut.

5. Sopimuksen tai päätöksen muuttaminen lapsen asioissa

Sosiaalilautakunnan vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat muuttuneet sen jälkeen, kun sopimus on vahvistettu tai päätös on annettu. Muutos voidaan tehdä uudella sopimuksella tai viemällä asia tuomioistuimen ratkaistavaksi, jos olosuhteiden muutoksen tai muun syyn perusteella siihen on aihetta.

6. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpano

Jos lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta annettua tuomioistuimen päätöstä tai sosiaalitoimen vahvistamaa sopimusta ei noudateta, voidaan sen täytäntöönpanoa vaatia tuomioistuimessa. Täytäntöönpanohakemus tehdään sen käräjäoikeuden toimialueelle, jossa lapsi tai hakijan vastapuoli asuu. Jos kyseessä on alle kolme kuukautta vanha päätös lapsen huollosta, voidaan täytäntöönpanoa hakea myös lapsen asuinpaikan ulosottomieheltä.Täytäntöönpanossa voidaan käyttää pakkokeinoina uhkasakkoa tai noutoa. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan voida ryhtyä, jos lapsi – joka on 12-vuotias tai nuorempi mutta riittävän kehittynyt – vastustaa sitä.

7. Lapsen elatus

Lapsen oikeus elatukseen

Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan vanhemmilla on velvollisuus huolehtia alaikäisen lapsensa elatuksesta. Lapsella on oikeus riittävään elatukseen, joka sisältää hänen kehitystasonsa mukaiset aineelliset ja henkiset tarpeet, hoidon, koulutuksen sekä näistä aiheutuvat kustannukset. Vanhemmat vastaavat elatuksesta kykynsä mukaan. Elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa vanhemman ikä, työkyky ja mahdollisuus osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevat varat sekä muu lakiin perustuva elatusvastuu. Elatusvastuun määrään vaikuttavat lisäksi lapsen kyky ja mahdollisuus osallistua omaan elatukseensa sekä seikat, joiden perusteella vanhemmille ei synny tai syntyy vain vähäisiä kustannuksia. Lähtökohtaisesti vanhempien elatusvelvollisuus päättyy lapsen täyttäessä 18 vuotta. Elatusvastuu voi kuitenkin päättyä jo tätä ennen, jos lapsi kykenee itsenäisesti huolehtimaan elatuksestaan esimerkiksi ansiotyön avulla. Myös avioliiton solmiminen ennen täysi-ikäisyyttä päättää elatusvelvollisuuden oikeuskäytännön mukaan. Jos lapsen huolto on uskottu jollekin muulle kuin vanhemmalle, ei tällä huoltajalla ole lapsen elatuksesta annetun lain mukaista elatusvelvollisuutta lasta kohtaan.

Elatusapu

Elatuslain mukaan lapselle voidaan vahvistaa elatusapu, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta tai jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempiensa luona. Elatusapu on rahasuoritus, jolla vanhempi täyttää elatusvelvollisuutensa osallistumalla lapsen elatuksesta aiheutuviin kustannuksiin.

Elatusavun määrä ja maksaminen

Elatusavun määrä ja maksutapa voidaan vahvistaa joko vanhempien välisellä sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Elatusapu voidaan määrätä määräaikaiseksi tai eri suuruiseksi eri ajanjaksoille. Koska elatuslaissa elatusavun määräytymisperusteet on määritelty yleispiirteisesti, oikeusministeriö on antanut ohjeen elatusavun arviointia varten. Ohje ei perustu lakiin eikä sido viranomaisia, vaan sitä käytetään suosituksena elatusavun kohtuullisuuden arvioinnissa. Elatusapu maksetaan yleensä kuukausittain etukäteen, mutta se voidaan sopia myös kertasuoritukseksi. Maksu erääntyy sovittuna päivänä ja se maksetaan tavallisesti lapsen lähivanhemman pankkitilille. Mikäli elatusapua ei makseta ajallaan, sen perintä voidaan toteuttaa ulosottoteitse. Elatusapu on viivästyskorollista velkaa, joka vanhenee viidessä vuodessa.

8. Elatusapuasian ratkaiseminen

Vanhempien välinen sopimus

Vanhemmat voivat sopia lapsen elatusavusta keskenään joko suullisesti tai kirjallisesti. Mikäli sopimukseen ei päästä, elatusasia on vietävä tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Tuomioistuimen tuomio lapsen elatusta koskevassa asiassa

Jos vanhemmat eivät pääse keskenään sovintoon lapsen elatuksesta, voidaan asia saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi. Asia tulee vireille toimittamalla kirjallinen haastehakemus lapsen kotipaikan käräjäoikeudelle. Elatuskanteessa asianosaisina ovat lapsi ja se vanhempi, jolta elatusapua vaaditaan. Alaikäistä lasta edustaa hänen huoltajansa. Tuomioistuin vahvistaa elatusavun lähtökohtaisesti siitä ajankohdasta alkaen, jolloin kanne on tullut vireille, tai sitä myöhemmästä ajankohdasta. Poikkeuksellisesti elatusapua voidaan määrätä maksettavaksi takautuvasti jo ennen vireilletuloa, jos tähän on olemassa erityisen painavat syyt. Mikäli elatusvelvollinen häviää asian, hänet voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut siltä osin kuin ne ovat aiheutuneet tarpeellisista toimenpiteistä ja ovat määrältään kohtuullisia. Lapsi ei sen sijaan ole pääsääntöisesti velvollinen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja, vaikka häviäisi asian, joka koskee elatusavun vahvistamista tai korottamista.

Koulutusavustus

Vanhemmat voivat olla velvollisia osallistumaan lapsensa koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, jos tämä katsotaan olosuhteisiin nähden kohtuulliseksi. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa lapsen taipumukset, koulutuksen kesto ja kustannukset sekä lapsen mahdollisuudet vastata itse koulutuksesta aiheutuviin menoihin koulutuksen päätyttyä. Harkinnassa on otettava huomioon myös lapsen omat mahdollisuudet kattaa koulutuskustannuksia esimerkiksi opintorahan, opintolainan tai työnteon avulla. Jos koulutusavustus vahvistetaan ennen kuin lapsi täyttää 18 vuotta, häntä edustaa asiassa hänen lähivanhempansa. Täysi-ikäinen lapsi esittää koulutusavustusta koskevan vaatimuksen itse, ja voi kohdistaa sen kumpaankin vanhempaansa. Avustus maksetaan täysi-ikäisen lapsen omalle pankkitilille. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että koulutusavustus voidaan vahvistaa lukio-opintoja varten, koska lukion on katsottu kuuluvan kansalaisten peruskoulutukseen. Koulutusavustusta voidaan myöntää myös ammatilliseen koulutukseen, mutta tällöin vaaditaan erityistä harkintaa. Koulutusavustuksen vahvistaminen edellyttää aina tapauskohtaista arviota siitä, onko vaatimus kohtuullinen lapsen ja vanhempien olosuhteet huomioon ottaen

Elatusavun muuttaminen

Aiemmin vahvistettua elatusapua voidaan muuttaa joko vanhempien keskinäisellä sopimuksella tai tuomioistuimen tuomiolla. Elatusavun määrää voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat elatusavun vahvistamisen jälkeen olennaisesti muuttuneet ja muutosta pidetään kohtuullisena sekä lapsen että elatusapua maksavan vanhemman olosuhteet huomioon ottaen. Elatusapua voidaan muuttaa myös silloin, kun sen katsotaan olleen jo alun perin kohtuuton. Muutosta harkittaessa voidaan ottaa huomioon myös ne olosuhteet, jotka ovat vallinneet vuoden ajan ennen kanteen vireillepanoa, jos tähän on erityisiä syitä. Elatusapu ja koulutusavustus ovat indeksisidonnaisia. Niiden määrää tarkistetaan vuosittain elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti.

Usein kysyttyä lapsioikeudesta

Mikä on lapsioikeus?

Lapsioikeus on yksityisoikeuden osa-alue, joka käsittelee lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta sekä niihin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Lapsioikeuden tavoitteena on turvata lapsen etu kaikissa tilanteissa, joissa lapsen elämäntilanne muuttuu esimerkiksi vanhempien eron tai muiden perheoikeudellisten asioiden vuoksi. Suomessa lapsioikeutta ohjaa erityisesti lapsenhuoltolaki ja lapsen oikeuksien sopimus.

Onko lapsella oikeus molempiin vanhempiin?

Kyllä, lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja olla vuorovaikutuksessa molempien vanhempiensa kanssa. Tämä oikeus kuuluu lapselle riippumatta siitä, kumpi vanhemmista on huoltaja. Lapsenhuoltolain mukaan sekä huoltajan että ei-huoltajana olevan vanhemman vastuulla on huolehtia siitä, että lapsen oikeus tapaamisiin toteutuu lapsen edun mukaisesti.

Missä laissa säädetään lapsen oikeuksista?

Lapsen oikeuksista säädetään ensisijaisesti lapsen oikeuksien sopimuksessa (YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus) ja kansallisesti lapsenhuoltolaissa. Lisäksi lapsen asemaa ja oikeuksia käsitellään muun muassa elatuslaissa, lastensuojelulaissa ja oikeudenkäymiskaaressa lapsioikeudellisten riitojen osalta. Suomessa lapsen etu on keskeinen oikeudellinen periaate kaikissa lasta koskevissa päätöksissä.

Minkä ikäisenä lapsi voi päättää kumman luona asuu?

Lapsi ei saa itse päättää virallisesti asuinpaikastaan tietyn ikärajan perusteella. Tuomioistuin tai lastenvalvoja ottaa kuitenkin huomioon lapsen mielipiteen ja toiveet, kunhan lapsi on riittävän kehittynyt ilmaisemaan näkemyksensä. Yleisesti lapsen omaa tahtoa kuunnellaan erityisesti noin 12 vuoden iästä alkaen, mutta yksilöllinen kehitystaso ratkaisee. Lopullisen päätöksen lapsen asumisesta tekee tuomioistuin tai vahvistaa lastenvalvoja, aina lapsen edun perusteella.