MÄKINEN LAW
Rikosoikeus
Etsitkö asiantuntevaa lakimiestä rikosasioihin Helsingissä, Turussa tai Etelä-Suomessa? Olen tukenasi rikosasiassa – olitpa epäilty tai asianomistaja. Saat puolustuksen, joka tuntee lain.
Luettavaa
Tarjoan asiantuntevaa lakiapua rikosasioissa
Avustan asiakkaitani kaikissa rikosoikeudellisissa asioissa – niin esitutkinnassa kuin oikeudenkäynnissä. Toimin oikeudenkäyntiavustajana rikoksen uhrin eli asianomistajan tukena sekä rikoksesta epäillyn puolustajana. Hoidan rikosasioita kattavasti kaikilla rikosoikeuden osa-alueilla. Olen avustanut asiakkaita muun muassa seuraavissa rikosnimikkeissä:
- seksuaalirikokset
- väkivaltarikokset
- omaisuusrikokset
- talousrikokset
- huumausainerikokset
- työturvallisuusrikokset
- liikennerikokset
- ympäristörikokset
Näin haet apua rikosoikeudellisiin asioihin
Oli tilanteesi mikä tahansa, älä epäröi ottaa yhteyttä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Miksi valita Mäkinen LAW?
Mäkinen Law on tunnettu asiakaslähtöisestä lähestymistavastaan ja syvästä rikosoikeuden osaamisestaan. Seuraan tarkasti Suomen lainsäädännön ja oikeuskäytännön muutoksia, jotta voin tarjota ajankohtaista ja laadukasta neuvontaa.
- Vahva kokemus: Olen auttanut lukuisia asiakkaita saavuttamaan parhaan mahdollisen lopputuloksen.
- Asiantuntemus: Rikosoikeus on erikoisalaani ja pysyn aina ajan tasalla muuttuvassa lainsäädännössä.
- Asiakaskeskeisyys: Toiminnan keskiössä on sinun etusi ja oikeutesi.
- Selkeys: Selitän oikeudelliset asiat ymmärrettävästi ilman monimutkaista juristijargonia.
Rikosasian käsittelyvaiheet
Suurin osa rikoksista on virallisen syytteen alaisia, eli poliisi tutkii ne aina saatuaan niistä tiedon. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi pahoinpitelyt ja raiskaukset – myös silloin, kun ne tapahtuvat kotona tai tekijä on perheenjäsen.
Asianomistajarikoksissa poliisi aloittaa tutkinnan vain, jos uhri vaatii rangaistusta. Tällaisia rikoksia ovat muun muassa näpistys ja vahingonteko.
1. Rikosilmoitus
Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, asiasta tulisi tehdä rikosilmoitus mahdollisimman pian. Ilmoituksen voi tehdä poliisipartiolle rikospaikalla, käymällä poliisiasemalla, ja vähäisissä tapauksissa myös puhelimitse tai verkossa.
Jos rikoksesta on aiheutunut vammoja, on tärkeää hakeutua lääkäriin mahdollisimman nopeasti. Lääkärintodistus voi olla tarpeen oikeudenkäynnissä tai korvausvaatimuksia esittäessä.
2. Esitutkinta
Poliisin on toimitettava esitutkinta, jos on syytä epäillä rikosta. Esitutkinnan tarkoituksena on selvittää, mitä on tapahtunut, ketkä ovat asianosaisia ja millaisia vahinkoja teosta on aiheutunut.
Poliisi voi kutsua rikoksen osapuolet kuulusteluun. Tarvittaessa kuullaan myös muita henkilöitä, joilla voi olla asiasta tietoa. Esitutkinnassa selvitetään myös uhrin mahdolliset korvausvaatimukset.
Kun esitutkinta valmistuu, poliisi toimittaa esitutkintapöytäkirjan syyttäjälle. Sekä asianomistajalla että epäillyllä on oikeus saada pöytäkirjasta maksuton kopio.
3. Syyteharkinta
Saatuaan esitutkintapöytäkirjan syyttäjä päättää, nostaako hän syytteen eli viedäänkö asia tuomioistuimen käsiteltäväksi. Syyttäjä voi päättää olla nostamatta syytettä, jos näyttö on riittämätön, rikos on vähäinen tai asiassa on tehty sovinto. Uhrilla on oikeus saada tieto tällaisesta päätöksestä. Jos uhri on ilmoittanut vaativansa rangaistusta, hän voi nostaa syytteen itse, mikäli syyttäjä ei sitä tee. Jos syyttäjä katsoo, että rikoksesta on näyttöä, hän toimittaa haastehakemuksen ja siihen liittyvät asiakirjat käräjäoikeuteen.
4. Oikeudenkäynti
Oikeudenkäynnin osapuolia ovat uhri eli asianomistaja, syyttäjä ja syytetty. Käräjäoikeus kutsuu kaikki asianosaiset sekä tarvittavat todistajat oikeudenkäyntiin. Kutsusta ilmenee, edellytetäänkö henkilökohtaista läsnäoloa. Istunnot ovat lähtökohtaisesti julkisia, mutta esimerkiksi seksuaalirikoksissa käsittely voidaan pyynnöstä järjestää suljetuin ovin. Tästä voi esittää pyynnön käräjätuomarille. Useimmat lievät rikokset voidaan käsitellä kirjallisessa menettelyssä, jos syytetty tunnustaa teon ja suostuu menettelyyn. Myös uhrilta vaaditaan suostumus kirjalliseen käsittelyyn.
5. Tuomio ja siitä valittaminen
Käräjäoikeus antaa tuomionsa joko heti istunnon päätteeksi tai ilmoittaa, milloin ratkaisu julkaistaan. Tuomiosta voi valittaa hovioikeuteen. Joissain tapauksissa tarvitaan erillinen jatkokäsittelylupa, jotta hovioikeus ottaa asian tutkittavaksi. Jos tuomioon halutaan hakea muutosta, siitä on ilmoitettava käräjäoikeudelle viikon kuluessa tuomion julistamisesta. Varsinainen valituskirjelmä on toimitettava käräjäoikeuteen 30 päivän kuluessa.
Usein kysyttyä
Mitä tarkoittaa rikosoikeus?
Rikosoikeus tarkoittaa oikeudenalaa, joka käsittelee rikoksia, niistä seuraavia rangaistuksia sekä rikosoikeudellista vastuuta. Rikosoikeuden tehtävänä on määrittää, mitkä teot ovat rangaistavia, millaisia seuraamuksia niistä seuraa ja kuka voidaan asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Suomessa rikosoikeutta säännellään erityisesti rikoslaissa.
Onko rikosoikeus julkisoikeutta?
Kyllä, rikosoikeus on julkisoikeuden osa-alue. Julkisoikeus säätelee valtion ja yksilön välistä suhdetta, ja rikosoikeudessa valtio käyttää rangaistusvaltaa rikoksiin syyllistyneitä kohtaan. Rikosasioissa syytteen nostaa yleensä virallinen syyttäjä, ja valtio toimii rikosoikeudenkäynnissä asianosaisena.
Mitä tarkoittaa rikosoikeudellinen vastuu?
Rikosoikeudellinen vastuu tarkoittaa henkilön vastuuta rikosoikeudellisesta teosta ja siitä mahdollisesti seuraavaa rangaistusta. Rikosoikeudellinen vastuu edellyttää, että henkilö on syyntakeinen ja täyttänyt rikosoikeudellisen vastuuikärajan, joka Suomessa on 15 vuotta. Vastuu voi johtaa esimerkiksi sakkoon tai vankeusrangaistukseen.
Milloin rikos menee vanhaksi?
Rikos menee vanhaksi, kun sen syyteoikeus tai rangaistuksen täytäntöönpano raukeaa laissa säädetyn ajan kuluttua. Vanhenemisaika riippuu rikoksen vakavuudesta ja säädetystä maksimirangaistuksesta. Esimerkiksi lievät rikokset voivat vanhentua 2–5 vuodessa, vakavat rikokset 10–20 vuodessa. Tietyt rikokset, kuten murha, eivät vanhennu lainkaan. Vanhenemisaika alkaa yleensä rikoksen tekohetkestä.