Ilmiantajien luvatussa maassa yhä useampi epäilys saa alkunsa sivullisen vihjeestä. Venäläisen päämiehen komea BMW X6 herätti ansaittua kateutta, ja naapuri ilmoitti ulkomaan kilvissä olevan ajoneuvon käytöstä Verohallinnolle. Verohallinto ryhtyi selvittämään asiaa ja määräsi massiiviset verot. Oikaisuvaatimus ei tuottanut mitään tulosta, mikä oli etukäteen tiedossa. Sen sijaan hallinto-oikeus kumosi verotuspäätöksen kokonaan ja velvoitti Verohallinnon korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut. Johtopäätös: valittaminen kannattaa aina, mutta älä tee sitä itse. Ota heti yhteyttä asiantuntijaan, äläkä

Nuori maalari oli ollut työssä vain pari kuukautta. Työnantajayritys oli pieni osakeyhtiö, jossa omistajakin osallistuu työhön. Työsopimuksessa oli sovittu koeajasta, joka ei ollut päättynyt. Erään viikonlopun jälkeen työnantaja lopetti vastaamasta työntekijän puheluihin, kun työntekijä olisi halunnut tiedustella minne hän menee työhön seuraavaksi viikonlopun jälkeen. Tilanne jatkui tällaisena parisen kuukautta kunnes työntekijä kääntyi puoleeni. Hoidin asian oikeusapujuttuna eli asiakkaalle kokonaan maksutta. Toimitin käräjäoikeuteen kanteen, jossa ilmoitin työntekijän purkavan työsuhteen haasteen tiedoksiannolla

Päämies tuomittiin käräjäoikeudessa 7 kuukauden ehdottomaan vankeuteen ja samalla kaksi aikaisempaa yhdyskuntapalvelutuomiota muunnettiin suorittamattomalta osaltaan takaisin ehdottomiksi rangaistuksiksi. Tuomiossa määrättiin, että vastaaja on pidettävä vangittuna. Yhteistä rangaistusta kertyi vajaa kaksi vuotta. Kaikista kolmesta tuomiosta valitettiin hovioikeuteen, joten päämies suoritti ehdotonta vankeusrangaistusta tutkintavangin statuksella. Kolmen ja puolen kuukauden vankeuden jälkeen tilanne oli se, että ns. päätuomio tuli istutuksi ensikertaisen ns. puoliosuussääntö huomioiden kokonaan ja tällöin suorittamatta oli enää kaksi edellä todettua

Pariskunta mies ja nainen muuttivat yhteiseen vuokra-asuntoon v. 2012 ja he elivät asunnossa avoliitossa. Nainen lainasi miehelle avoliiton aikana yhteensä n. 25 000 euroa selvää rahaa. Osapuolten avoliitto päättyi vuonna 2015. Nainen muutti pois asunnosta ja mies jäi siihen yksin asumaan. Mies maksoi pienehköissä kuukausierissä naiselle takaisin häneltä ottamiaan lainoja. Lainosta ei ollut kirjallista sopimusta, mutta oli tekstiviestejä ja muuta näyttöä. Vuonna 2018 mies lopetti lainanmaksun tilanteessa, jossa maksamatonta lainaa ex-avopuolisolle

Päämies otti yhteyttä  haasteen saatuaan. Syytteen mukaan oli joutunut saman illan aikana yhdessä tilanteessa sekä pahoinpidellyksi että pahoinpitelyn uhriksi ja erikseen toisessa tilanteessa toisella puolella kaupunkia samana iltana niin ikään sekä pahoinpidellyksi että pahoinpitelyn uhriksi. Eli päämies oli kahdessa eri jutussa sekä rikoksesta epäilty että asianomistaja eli uhri. Pääkäsittelypäivä oli määrätty heinäkuulle. Otin asiassa ensimmäiseksi yhteyden syyttäjään, ja tiedustelisin voitaisiinko syytteet peruuttaa, JOS asianosaiset pääsisivät asiassa sopimukseen. Syyttäjä harkitsi asiaa,

Verohallinto oli määrännyt virolaiselle naiselle 6000,00 euron autoveron maksettavaksi, koska nainen oli käyttänyt Viroon rekisteröityä autoa Suomessa useiden kuukausien ajan työskennelleessään Suomessa.   Nainen sai oikeusavun omavastuuosuudetta. Vuoden  kestäneen prosessin päätteeksi hallinto-oikeus kumosi Verohallinnon päätöksen ja määräsi autoveron maksetuilta osin palautettavaksi korkoineen. Naisen kohdalla ns. pysyvien etuuksien keskuksen katsotiin työskentelystä huolimatta sijainneen Virossa. Perusteita autoveron määräämiselle ei siten ollut.   Autoveroasioissa on poikkeuksellisen tärkeää, ettei menettelyn kohteeksi joutunut henkilö ryhdy

Henkilö joutui raa`an henkirikoksen uhriksi. Kyseessä oli pariskunta, joka ei ollut  avioliitossa eikä avoliitossa.   Näin ollen asiassa tuli arvioitavaksi, oliko uhrin ex-elämänkumppanilla näissä olosuhteissa oikeus oikeusapuun ja oliko uhrin ex-elämänkumppanilla oikeus mm. kärsimyskorvaukseen. Selvää oli, ettei ex-elämänkumppanilla ollut asianomistajan asemaa eikä syyteoikeutta, joten tämän vuoksi oli epäselvää, voitiinko asiassa myöntää oikeusapu ja avustajanmääräys. Arvioitavaksi tuli myös se, voitiinko asiassa tuomita kärsimyskorvausta.   Asiassa todettiin, että ex-elämänkumppanille ei ollut edellytyksiä

Kioskikauppiaan väitettiin myyneen 24h grllikioskistaan yli miljoonalla eurolla tuotteita pimeästi. Verohallinnon vahingonkorvausvaatimus oli 537.000,00 euroa. Käräjäoikeus tuomitsi kauppiaan 2 vuoden 2 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen, viideksi vuodeksi liiketoimintakieltoon sekä korvaamaan verohallinnolle 345.00,00 euroa. Asiassa valitettiin hovioikeuteen.   Hovioikeus lievensi rangaistuksen ehdolliseksi ja määräsi sen oheen 90 tuntia yhdyskuntapalvelua. Vahingonkorvaus aleni 277 000 euroon. Liiketoimintakielto jäi voimaan.   Mielenkiintoista hovioikeuden ratkaisussa on, että pimeän palkanmaksun osalta hovioikeus päätyi puolustuksen kanssa samaan näkemykseen eli

Noin 50v. hakijalle  oli ensikertaa myönnetty velkajärjestely v. 1996. Hakija oli velkaantunut myöhemmin uudelleen, ja oli hakemusvaiheessa sairauslomalla ja odotti pääsyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Hakijalle myönnettiin oikeusapu omavastuuosuudetta ja minut määrättiin hakijan avustajaksi. Hänelle myönnettiin velkajärjestely painavista syistä v. 2019 uudelleen. Koko prosessi oli päämiehelle maksuton, valtio maksoi avustajanpalkkion.

Päämies joutui pahoinpitelyn uhriksi. Toinen yläetuhammas irtosi, mutta se saatiin istutettua takaisin. Toimin asiassa uhrin avustajana. Tekijä tuomittiin maksamaan tilapäisestä ja pysyvästä haitasta uhrille 12.000,00 euron suuruinen vahingonkorvaus. Tuomion jälkeen toimitin korvaushakemuksen valtiokonttoriin. Koko prosessi oli päämiehelle maksuton, valtio maksoi avustajanpalkkion.