Päämies joutui pahoinpitelyn uhriksi. Toinen yläetuhammas irtosi, mutta se saatiin istutettua takaisin. Toimin asiassa uhrin avustajana. Tekijä tuomittiin maksamaan tilapäisestä ja pysyvästä haitasta uhrille 12.000,00 euron suuruinen vahingonkorvaus. Tuomion jälkeen toimitin korvaushakemuksen valtiokonttoriin. Koko prosessi oli päämiehelle maksuton, valtio maksoi avustajanpalkkion.

Takaajat eli vastaajat olivat menneet kolmeen omavelkaiseen takaukseen tuttavapariskunnan lainoista. Tuttavapariskunta oli päässyt yksityishenkilön velkajärjestelyyn ja sen maksuohjelma oli päättynyt jo vuonna 2016. Pankki vaati 2018 vireille laittamallaan kanteella takaajien velvoittamista maksamaan takaamansa lainat. Vastaajat katsoivat, että siinä vaihessa kun päävelka oli velkajärjestelyn maksuohjelman päättyessä lakannut, oli myös päävelkaan nähden liittännäinen takausvastuu takauslain 15 §:n perusteella lakannut. Toissijaisena vaatimuksena takaajat vaativat takausvastuun sovittelua sillä perusteella, että pankki oli takauksiin mentäessä

Työntekijä purki työsuhteensa ja haastoi työnantajansa oikeuteen. Hän vaati oikeudessa maksamattomia palkkoja, irtisanomisajan palkkaa, TES:n mukaisia palkanlisiä ja irtisanomisajan palkkaa yhteensä noin 10.000,00 euroa sekä lisäksi työsopimuslain 12 luvun mukaista hyvitystä laittomasta irtisanomisesta yli 17.000,00 euroa. Tässä asiassa edustin työnantajayhtiötä. Asia sovittiin kesken pääkäsittelyn 9000,00 euron kertakorvauksella ja kumpikin piti oikeudenkäyntikulut vahinkonaan. Palkkio maksettiin päämiehen oikeusturvavakuutuksesta

Päämies oli ostanut vanhan ok-talon. Vähän alle viisi vuotta kaupanteon jälkeen paljastui, että talon salaojitus oli osin virheellinen. Asiassa päästiin sovintoon ilman oikeudenkäyntiä, ja päämies sain 13.000,00 euron kertakorvauksen. Koko prosessi oli päämiehelle maksuton.

Päämies oli itse hakenut Kelalta eläkkeensaajan hoitotukea. Kela hylkäsi hakemuksen. Laadin asiassa pro bono  eli maksutta Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle osoitetun oikaisuvaatimuksen ja toimitin sen Kelaan. Kela oikaisi aiempaa päätöstään ja hakijalle myönnettiin puoli vuotta ennen hakemuksen jättämistä lukien taannehtivasti korotettu eläkkeensaajan hoitotuki. Koko prosessi oli päämiehelle maksuton.

heinä 2018

Äidille yksinhuolto

Suomessa lapsensa kanssa asuva virolainen äiti kääntyy puoleeni. Lapsen virolainen ja Virossa asuva isä ei ole tavannut lastaan eikä ole maksanut elatusapua. Vanhemmilla on virolaisen tuomioistuimen v. 2017 tekemän päätöksen perusteella yhteishuoltajuus. Äiti on tyytymätön tilanteeseen ja haluaa lapsen yksinhuoltoon. Asiassa nostetaan kanne Suomessa, ja vaaditaan lapsen määräämistä äidin yksinhuoltoon. Koska lapsen isä asuu Virossa, häntä on kuultava ja kaikki asiakirjat on käännettävä viroksi ja annettava isälle tiedoksi. Lopputulos: lapsi

Virolainen äiti kääntyi puoleeni elatusasiassa. Hän asuu lapsensa kansssa Virossa, ja lapsen isä asuu Suomessa. Voimassa olevan suomalaisen tuomioistuimen päätöksen mukaan isän piti maksaa lapselle elatusapua 80 euroa kuukaudessa. Virolainen tuomioistuin teki samassa asiassa Virossa uuden päätöksen, jonka mukaan Suomessa asuvan isän pitää maksaa Virossa asuvalle lapselleen 235 euroa kuukaudessa elatusapua. Kysymys oli siitä, voidaanko virolaisen tuomioistuimen päätös panna täytäntöön Suomessa, minkälaisessa menettelyssä se tapahtuu ja mikä merkitys asiassa oli

Vastaajat (2) olivat ottaneet varkaan kiinni. Varasta oli kiinnioton yhteydessä ”koulutettu” pesäpallomailalla. Lopputulos oli, että mailaa käyttäneet vietiin poliisilaitokselle ja varas sairaalaan. Mailaa käyttäneet ja varkaan kiinniottaneet saivat syytteen törkeästä pahoinpitelystä. Varkaaksi todettu vaati tuntuvia korvauksia kivusta, särystä ja kosmeettisesta haitasta. Syyttäjä vaati tekijöille puolentoista vuoden vankeusrangaistusta. Syytteen mukaan vastaajat olivat yhdessä ja yksissä tuumin aiheuttaneet varkaalle lukuisia vammoja lyömällä häntä pesäpallomailalla mm. päähän, vartaloon ja jalkoihin. Edustin toista  näistä

Päämiehellä riitaisa avoero. Avopuolisot olivat asuneet samassa asunnossa avoliitossa ainakin kaksi vuotta mutta vastapuoli (kiinteistön omistaja) oli hiljattain muuttanut pois asunnosta. Vastapuoli eli kiinteistön omistaja haki maaliskuussa 2018 käräjäoikeudesta omistamassaan asunnossa edelleen asuvalle ex-avomiehelleen laajennettua lähestymiskieltoa ja vaati, että ex-avomiestä on kiellettävä oleskelemasta ex-puolisonsa asunnossa tai edes sen lähettyvillä. Käytännössä ex-avopuoliso vaati siis paitsi ex-avomiehensä häätämistä omistamaltaan kiinteistöltä myös kieltoa lähestyä tätä millään tavalla. Päämies edusti itse itseään käräjäoikeudessa ja

Virolainen ja Virossa asuva 4-lapsen perheenisä ottaa huolestuneena yhteyttä paikallisen asianajotoimiston avustamana. Paikallinen ulosottomies on ulosmitannut perheen kodin Kelan Suomessa maksamien elatustukien perusteella. Asian tausta on se, että miehen entinen vaimo on muuttanut Suomeen yhteisen lapsen kanssa ja hakenut Suomessa virolaisen elatustuomion perusteella elatustukea. Kela on maksanut ex-vaimon edustamalle lapselle elatustukea takautuvasti yli 4000 euroa. Tässä tapauksessa asia hoitui niin, että ensin muutettiin Virossa aikanaan annettu elatustuomio Suomessa taannehtivasti siten,